Slush Music 2017

Slush on teknologiaa, start up -yrityksiä ja innovaattoreita yhdistävä, eksklusiivisen tyylikkäksi profiloitunut verkostoitumistapahtuma. Tämä vuodesta 2008 järjestetty messujen Flow festival on ajan myötä kasvanut ja saanut ympärilleen oheistapahtumia, joista blogitoimitusta kiinnostavin oli ehdottomasti Slush Music.

Kaapelitehtaalla toista kertaa järjestetty kaksipäiväinen tapahtuma toi yhteen muusikot, artistit, musiikkiteknologit, alan uusimmat keksinnöt ja edustajia musiikkibisneksen eri toimialoilta. 

Omissa muusikkoyhteisöissäni on viime viikkoina käyty paljon keskustelua Slush Musicista, sen tarkoituksesta, hinnasta ja hyödyllisyydestä. Tapahtuman jälkeen kuulemieni kärkkäimpien argumenttien mukaan tapahtuma oli pieni ja sekava kokonaisuus, josta oli vaikea löytää tarttumapintaa.

Ehkä juuri edellä mainituista syistä #slushmusic onnistui omalla kohdallani yli odotusten. Missä muualla Suomessa voi saada tietoa nimenomaan musiikkibisneksestä yhtä laajalla otannalla, näin keskitetysti?

Kahteen päivään mahtui useita luentoja tekijänoikeus- ja sopimusasioista, keskustelupaneeleita miksauksesta ja teknologian tulevaisuudesta takaisin historiaan. Tarjolla ja kehittelyvaiheessa on paljon uusia musiikkialan työskentelyä yksinkertaistavia applikaatioita.

Ennakkoilmottautumisen vaatineista workshopeista opittuja brändäys- ja neuvottelutaitoja pääsi harjoittamaan sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa. After partyillä sama väki nautti livekeikoista ja tutustui toisiinsa hieman rennommissa merkeissä :-)

Kuten todettua, Slush on monipuolinen tapahtuma joka tarjoaa hämmentävän paljon yksityiskohtaista tietoa eri alojen toimijoilta. Avainasemassa osallistujalle olikin osata valita runsaasta informaatiotulvasta juuri ne itselle tärkeät asiat.

Jos tämän kaksipäiväisen setin yksikään ohjelmanumero ei herättänyt vahvoja mielipiteitä tai mielenkiintoa, saatoit olla väärässä Slushissa ;) Toisaalta kiinnostavimmat jutut bongasin luennoilta, joille ajauduin vahingossa. Informaation määrä ylitti kaikki odotukset.

Top 3 puheenaiheet
 

1. Yksilöllinen kuuleminen

Jokaisen ihmisen kuulo on uniikki ja huononee iän myötä niin ikään uniikisti. Tämä tarkoittaa, että kuulemme saman äänen eri tavoin.

Myös jokainen musiikin kuunteluun käytetty äänilähde toistaa saman kappaleen eri kuuloisena, ikään kuin filtterin läpi. Kaiuttimista kuunneltu biisi kuulostaa erilaiselta kuin in ear -kuulokkeilla kuunneltu, ja kuulokkeissakin keskinäisiä eroja on paljon.

Musiikkia miksatessa on mahdotonta huomioida jokaisen kuulijan henkilökohtaisia ominaisuuksia tai äänilähdettä, ja usein pyritäänkin riittävään kompromissiin. Mutta entä jos musiikinkuuntelijan kuunteluun käyttämä laite huomioisikin käyttäjänsä kuulon? Voitaisiko tällöin päästä kuulokekuuntelussa tilanteeseen, jossa kaikkien on mahdollista kuulla kappale samalla tavoin, huolimatta kuulovaurioista tai kuulonalenemista? 

Kustomoidut kuulokkeet ja äänentoistoratkaisut olivat paljon esillä keksinnöissä, applikaatioissa ja keskustelupaneeleissa.


2. Hissipuhe 

Hissipuheella tarkoitetaan lyhyttä etukäteen harjoiteltua esittelyä, joka kertoo sinusta, mielenkiinnoistasi ja tavoitteistasi. Keikkoja tilataan edelleen iso määrä tuttujen suositusten kautta tai naapurin kekeltä! Varsinkaan freelancerille huono idea tuoda selväksi omaa erikoisosaamista jo heti ensi kättelyssä. 

Slush ja sen oheistapahtumat tähtäävät ensisijaisesti verkostoitumiseen ja yhteistyökuvioille suotuisen tilan luomiseen. Bisnesmaailmassa verkostoitumisen ensiaskel on nimen omaan tuoda esiin oma persoona ja omat tavoitteet mahdollisimman selkeästi. Tätä painotettiin monessa workshopissa.

Mitä ytimekkäämmn osaat kertoa omat taitosi ja kiinnostuksen kohteesi, sen helpompi sinun ja muiden toimijoiden on kartoittaa mahdollisia yhteistyön mahdollisuuksia. Harjoittele siis esittelemään itsesi mitä oudoimmissa tilanteissa - ennemmin tai myöhemmin tapaat todennäköisesti henkilöitä, joiden tavoitteet kohtaavat omiesi kanssa.

Slushissa hissipuheen kanssa kiertäminen oli jännittävää bingoa: tapahtuma on tehty houkuttelemaan musiikkimaailman ideoita, tekijöitä ja resursseja tekemiseen. Slushista toisensa saattavat siis löytää bändi ja keikkamyyjä, artisti ja manageri, keksijä ja rahoittaja, tai vaikka lipunmyyjä ja lipunmyyjäohjelmistoa kehittävä palveluntarjoaja. 
 

3. Vanha Vs. Uusi

Monelta tuntemaltani artistilta kuultua on, että yksin ja omakustanteisesti alalle pyrkiessä artistilta edellytetään tässä ajassa lähes poikkeuksetta myös laaja skaala muita taitoja. Itse musiikin lisäksi artisti vastaa musiikin lisäksi keikkabuukkauksesta, somemarkkinoinnista, graafisesta suunnittelusta ja videoeditoinnista.

Niin kutsuttua vanhaa ajattelua edustavilla luennoilla jaettiin paljon to do -listoja, kaavioita ja käytettiin paljon pitäisi sanaa. Näin asiat vaan on. Tämänkaltaisessa ajattelussa ongelmana on olettamus siitä, että jokainen toimija menestyy samankaltaisen kaavan mukaisesti alalla, jossa tuote on musiikillista sisältöä ja siten sisällöltään monenkirjavaa.

Koska "musiikillinen sisältö" voi pitää sisällään mitä tahansa, yksi yleispätevä ohje ei toimi kaikille. Markkinointiin ja brändäykseen keskittyminen toimii artistille joka pitää siitä. Ei ole syytä ajaa lahjakasta säveltäjää piippuun vaatimalla viittä somepäivitystä viikossa.

Muiden menestyksen mittaaminen ja kopioiminen vaatisi onnistuakseen myös, että musiikkibisneksen rakenne pysyisi tulevaisuudessa ennallaan. Slush Music teki kuitenkin selväksi, että muutoksia on tulossa.

Kovan duunin painamisen ja moniosaamisen sijaan itse uskon enemmän luoviin ja uusia ratkaisuja hakeviin toimintamalleihin. Näissä viesti oli selkeä: moniosaamista oleellisempaa olisi keskittyä omaan mielekkääseen ydinosaamiseensa ja hioa se huippuunsa.

Slushissa kannustettiin kansainvälisyyteen ja yhteistyöhön, joka Suomen musiikkimarkkinoiden tämänhetkisessä tilanteessa voikin olla hyvä suunta monelle musiikintekijälle. Tämä on oikeasti huomionarvoinen juttu esimerkiksi kaikille introverteille kotimuusikoille, joiden kiinnostus on nimenomaan musiikin tekemisessä.

Kapeammalle alalle erikoistuminen vaikuttaisi olevan tuottoisampaa, tosin omalle musiikille sopivien markkinoiden löytäminen vie aikansa. Taloudellisessa mielessä pienelle tekijälle tili ei lähiaikoina tule Spotifyn ja radioiden hittilistoille tähtäämällä. Sen sijaan teosten tuotteistaminen ja niiden käyttöoikeuksien myyminen ja lisensoiminen saattavat lyödä tuntuvastikin leiville. 
 

Jälkipuinti

Omalta osaltani Slush Music oli, kuten todettua, hyvin onnistunut. Tämän vuoden perusteella suosittelisin tapahtumaa kenelle tahansa musiikkialasta ammatillisessa mielessä kiinnostuneelle toimijalle, jolla on jokin liikeidea/tuote ja todellinen halu sen kehittämiseen tai kasvattamiseen.

Myös perus musiikinharrastajalle virikkeitä löytyy, mutta motivaatio tapahtumasta saatavan informaation hyödyntämiseen on ammatinharjoittajalla hieman eri sfääreissä. Rahanarvoisimmat vinkit löytyivät edelleen niiltä kaikkein kuivimmilta, tosin aika hienosti valaistuilta luennoilta ;)

Sain itse käytettyä aikaa Slush Musicissa ja sen oheistoiminnoissa lähemmäs 20 tuntia kahteen päivään. Eli viihdyin :D Silti ymmärrän hyvin myös niitä vierailijoita, jotka valittelivat Kaapelitehtaan olleen tunnissa kahlattu.

Pientä ennakkopaneutumista vaativa Slush Music on tapahtuma kaikille start up -henkisille tekijöille, joiden ala on sidoksissa musiikkiteknologiaan ja sen tuleviin muutoksiin.