Houston we have a ..piano?

Houston we have a ..piano?

Author

Sani

Sain viime viikon perjantaina ensimmäisen syntetisaattorini, Rolandin JUNO-DS88:n, jonka kunniaksi EMJOYMUSIC -blogissani vietetään kosketinsoitinviikonloppua. Luvassa on tämän myötä jos jonkinlaista pianoasiaa - vapiskaa siis te kaikki huilistit ja pasuunaan puhisijat! :D

Miten akustinen piano toimii? Mitä eroa on digitaali- ja sähköpianolla? Mikä syntetisaattori on? Tässä merkinnässä kerron sinulle yleisimmistä kotikäyttöön soveltuvista kosketinsoittimista hyötyineen ja haittoineen.

sani rolan emjoy JUNO-DS88 syntetisaattori synthesizer


Ennen tätä syksyä pianot ja muutkin kosketinsoittimet ovat olleet minulle oikeastaan melko yhdentekeviä. Minulle on varsin hyvin riittänyt tieto, että pianoja ja pianoa muistuttavia soittimia on kahta sorttia: toiset toimivat sähkön kanssa ja toiset ilman sähköä. Kun koulun myötä oman instrumentin hankkiminen tuli ajankohtaiseksi, paneuduin erilaisiin kosketinsoittimiin hieman tarkemmin löytääkseni juuri minun käyttötarpeisiini parhaiten sopivan soittimen. Tämä artikkeli on kirjoitettu tuossa yhteydessä hankkimieni tietojen pohjalta.

AKUSTINEN PIANO

Vanha kunnon pystypiano on pianistien rakastama (ja naapureiden vihaama) klassikko, joka ei akustisena soittimena vaadi erillistä virtalähdettä. Oikein soitettuna piano tuottaa kaunista, intensiivistä sekä kantavaa ääntä. Pianon sointi perustuu koskettimilla hallittaviin pieniin vasaroihin, jotka lyövät pianon sisälle viritettyjä metallilankoja. Tästä syntyvä ääni vahvistuu ja värittyy pianon kaikukopassa. Pianossa on 88 kosketinta, ja sen alaosasta löytyy kahdesta kolmeen jaloilla ohjailtavaa pedaalia, joilla voidaan kontrolloida soitettujen äänten kestoa ja sointia.

Akustisen pianon huonoihin puoliin voidaan lukea sen koko ja paino, sitä on vaikea siirrellä ja kuljettaa. Kielisoitinten tapaan piano vaatii soittokunnossa pysyäkseen aika ajoin viritystä, joten pianon ylläpidosta voidaan katsoa syntyvän kustannuksia. Pianon äänenvoimakkuuteen ei voi juuri vaikuttaa, joten kotiharjoitteluun kerrostalossa tämä ei ole optimivaihtoehto.

Digitaalipiano

Digitaalipiano on elektroninen, modernimpi versio pianosta. Se pyrkii pedaaleineen kaikkineen kuulostamaan, tuntumaan ja näyttämään autenttiselta pianolta. Myös digitaalipianosta löytyy vasaramekanismi, mutta sillä tuotettu ääni perustuu tallennettujen ääninäytteiden toistamiseen. Digitaalipianon ääni tulee sisäänrakennetuista kaiuttimista. 

Edeltäjäänsä monipuolisemmasta digistä löytyy paljon erilaisia lisäominaisuuksia kuten äänentason säätö ja useita eri ulostuloja kuulokkeita tai äänittämistä varten. Soittimessa on yleensä ainakin muutamia vaihtoehtoisia soundeja ja mahdollisuus transponoida.

Pystypianoon verrattuna digitaalipiano on usein hieman kevyempi ja sirompi, ja mikä tärkeintä - huomattavasti edullisempi. Se ei myöskään vaadi viritystä pysyäkseen soittokuntoisena. Huokeimpien digien haittapuolena tosin on, että soittotuntuma ja soundit eivät välttämättä ole sitä parasta a-luokkaa. Digitaalipiano vaatii virtaa toimiakseen, joten sähkölasku kannattaa maksaa ajoissa! Vaikka ajaahan digitaalipiano sisustuselementinkin virkaa tarvittaessa :D Toinen asia on, pääseekö se oikeuksiinsa pelkässä kynttilänvalossa..

roland yamaha f-musiikki classic piano pystypiano digitaalipiano digipiano digital piano
Kuvassa vasemmalla Yamahan akustinen piano, oikealla Rolandin digitaalipiano. Kuvat: F-Musiikki.

Sähköpiano

Sähköpiano -nimityksellä viitataan puhekielessä useimmiten digitaalipianoon. Se on kuitenkin oikeastaan väärin, joten tässä saattaa olla sinun mahdollisuutesi päästä pätemään ja vaikuttamaan asiantuntijalta!! Nykyään harvinaisempi sähköpiano perustuu sähkömekaaniseen teknologiaan, jossa "mekaanisesti luotu sointi muutetaan sähköiseksi kelan avulla ja siirretään eteenpäin vahvistettavaksi." (-kiitos Wikipedia!). Minä en tiedä sähköpianoista juurikaan mitään, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että sähköpianolla on oma tunnistettava äänimaailmansa joka ei, toisin kuin digitaalipiano, varsinaisesti yritä kuulostaa akustiselta pianolta.

Sähköinen kosketinsoitin

Sähköinen kosketinsoitin, "kiipparit" (eng. "keyboard"on oman vaatimattoman arvioni mukaan kotitalouksien yleisin elektroninen kosketinsoitin, jolla ei RAIVOSTUTTAVASTI taida olla mitään vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Kiippareilla soitetaan, kuten digitaalipianollakin, soittimeen tallennettuja ääninäytteitä sisäänrakennetusta äänilähteestä. 

Toisin kuin digitaalisen pianon, keyboardin syvimpään olemukseen ei kuulu pianon myötäily: se ei juuri kuulosta, tunnu, tai näytä "aidolta". Se on kooltaan digitaalipianoa kompaktimpi, ja sen koskettimien määrä voi olla hyvin pitkälti mitä tahansa 12:n ja 88:n välillä. Keyboardiin saattaa kuulua lisävarusteena pedaali, mutta voin kuvitella sen jäävän käyttämättä: tämä soitin ei ole klassisen musiikin harjoittelijan ykkösvalinta.

Soundivalikoima kiippareissa on usein monipuolinen, eikä rajoitu pelkästään instrumentteihin. Soittimesta riippuen äänipankista voi löytyä sorsapilliä, koiran haukahtelua, moottoripyörän ääntä.. 

Eri ominaisuuksin varustettuja keyboardeja on runsaasti eikä soittokokemukseni ulotu halvimpia ritsoja pidemmälle, ja on siis melkoisen vaarallista lähteä arvioimaan koko soitinryhmää syyllistymättä törkeään yleistämiseen. Mutta koska objektiivisuus ei noin muutenkaan kuulu pääasialliseen toimenkuvaani, kerrottakoon, että pianonsoiton opiskelijan näkökulmasta joihinkin kiippareihin liittyy ongelmia. Mikäli kiipparisi soundit ovat huonolaatuisia tai epämiellyttäviä, asialle ei ole kovinkaan paljon tehtävissä. Pianon koskettimet ovat useimmiten standardipituisia ja -leveitä, keyboardeissa taas vakiintunutta käytäntöä ei ole ja soittotatsikin voi olla melkein mitä vaan. Jos kiipparisi koskettimia ei ole painotettu, ääni kajahtaa ilmoille aina samalla voimakkuudella riippumatta siitä, kuinka herkkää tai hakkaavaa tulkintasi on.

Kiippareiden hyviin puoliin voidaan lukea helppous: helppo käyttää, helppo kuljettaa. Helppo maksaa, koska peruskiippari lienee yksi keskimäärin edullisimmista kosketinsoittimista :p Osa keyboardeista toimii myös paristoilla, joka voi olla kätevä ominaisuus katusoittajalle tai toimia backupina haastavissa tilanteissa.

 

roland juno casio keyboard synthesizer kosketinsoitin sähköpiano rhodes
Kuvassa ylhäällä vasemmalla Rhodes -sähköpiano (kuva Wikipedia), ylhäällä oikealla Casio -keyboard/kosketinsoitin (Kuva F-musiikki), alhaalla keskellä Roland -syntetisaattori (kuva F-Musiikki)

SYNTETISAATTORI

Syntetisaattori, "syntikka" tai "synasekoitetaan puhekielessä helposti edellä mainittuun keyboardiin, koska useita syntetisaattoreita ohjataan kiinteällä koskettimistolla. Tällaisten syntetisaattoreiden yhdennäköisyys keyboardien kanssa on huomattava, mutta laitteiden toimintaperiaate ja käyttötarkoitus eroavat toisistaan jonkin verran.

Siinä missä keyboardilla soitetaan siihen ohjelmoituja soundeja, syntetisaattorit kautta linjan on alkujaan kehitetty erilaisten äänten ja efektien luomiseen ja muokkaamisen. Tämä tarkoittaa, että syntikassa on keyboardia enemmän säätömahdollisuuksia. Nykyisellään monista koskettimin varustelluista syntetisaattoreista tosin löytyy keyboardien tapaan käyttövalmiita ääniä, mikä on omiaan aiheuttamaan sekaannusta.

Kotikäyttäjän kannalta syntetisaattoreiden huono puoli on se, ettei niissä pääsääntöisesti ole omaa äänilähdettä. Soittimen signaali täytyy siis lähettää esimerkiksi erillisiin kaiuttimiin tai kuulokkeisiin jotta soitettu ääni voidaan kuulla. Monipuolisemmista ominaisuuksistaan johtuen syntetisaattorit ovat myös usein kiippareita hinnakkaampia.

irig mini midi controller f-musiikki
iRig MIDI -koskettimisto (kuva F-Musiikki)

MIDI, MIDI -OHJAIMET JA MIDI -KOSKETTIMISTO
(lyhyt oppimäärä)

MIDI on tiedonsiirtostandardi tai "kieli", jonka avulla erilaiset MIDIä tukevat musiikkilaitteet voivat kommunikoida keskenään.

MIDI -ohjaimella tarkoitetaan laitetta, jota käytetään MIDI-viestien lähettämiseksi kohdelaitteille, jotka joko luovat tai muokkaavat ääntä vastaanotetun viestin mukaisesti. Aiemmin mainitsemiani syntetisaattoreita, keyboardeja ja midiä tukevia digitaalipianoja on mahdollista käyttää myös midiohjaimina, vaikkei se ei ole niiden ainoa tai ensisijainen käyttötarkoitus olekaan.

MIDI -koskettimisto sen sijaan on laite, jonka ainoa funktio on midiviestien lähettäminen kohteeseen. Studiokontekstissa tämä vehje voi olla mitä hyödyllisin, mutta vaikka sielusi miten janoaisi pianon pimputtelua, et tule saamaan koskettimistosta irti pihaustakaan ilman kohdelaitetta ja äänilähdettä. 

--

Kuten alussa kerroin, oma valintani oli syntetisaattori ja syy siihen selviää tämän juhlaviikonlopun aikana :D

Jos sinä saisit valita yhden kosketinsoittimen, mikä se olisi ja miksi? Löytyykö sinulta jo entuudestaan jokin tekstissä mainittu soitin? Jatketaan juttua merkinnän alta löytyvässä kommenttiosiossa ;)

Mukavaa viikonloppua!