Emjoy EP: Miten kaikki sai alkunsa
Emjoy EP: Miten kaikki sai alkunsa
Tänä viikonloppuna Soundwell Studio saa kyytiä, tättärää, Emjoy EP:n äänitykset nimittäin jatkuvat taas!
Koska mun ajatukset on jo kovasti kiinni siinä mitä tuleman pitää, pysyy blogi pystyssä vähän kevyempien päivitysten voimin. Niin kutsuttuja asiatekstejä pääsette lukemaan taas ensi viikolla, nou hätä ;) Jos muuten sinulla on toiveita blogikirjoitusten tai vlogien sisällön suhteen, laita mulle vinkkejä tulemaan kommentteihin.
Tässä merkinnässä kerron sinulle, miksi ja miten päädyin tekemään omaa EP:tä.
Mulla on ollut haave oman musiikin julkaisusta hyvin pitkään. Vaikka yhteistyö eri säveltäjien ja kokoonpanojen kanssa on omalla tavallaan jopa kiehtovampaa, olen aina myös "siinä sivussa" rakentanut omia kappaleita - lähinnä omaksi ilokseni. Vaikka niiden tasosta voidaan varmasti olla montaa mieltä, jaksaa uusien kappaleiden työstämisen koko prosessi aina ällistyttää.
Omat kappaleet toimivat myös eräänlaisena turvasatamana niin musiikissa kuin elämässäkin: kaikkien vaatimusten keskellä ne tarjoavat turvapaikan jossa minulla tekijänä on kaikki vapaudet tehdä rajoituksetta lähes mitä tahansa olematta lopputuloksesta kellekään vastuussa.
Matalan itsetunnon hetkinä on ollut, ehkä vähän lapsellista, mutta myös todella lohdullista tietää, että on olemassa jotain spesifiä jossa juuri minun panokseni on ensiarvoisen tärkeää. On ollut ja tulee aina olemaan parempia lauluntekijöitä kuin minä, mutta minun kappaleitani ei voi kukaan toinen kirjoittaa.
Toinen isoäideistäni, hieno nainen, totesi mulle noin viisitoista vuotta sitten: "Jos ihmisellä on joku lahja, sitä pitää käyttää, sillä se on ihmiselle erityisesti osoitettu - sen laiminlyöminen olisi sekä vastuutonta että itsekästä." Se vaikutti muhun vahvasti silloin ja vaikuttaa edelleen.
Joskus törmään ihmisiin, joilla on satumaisia taitoja täysin piilossa ja vailla huomiota. Syynä on usein kiire, pelot tai oman itsen aliarviointi. Se tuntuu suurelta tuhlaukselta niin ihmisen itsensä, kuin myös kaikkien niiden vuoksi, joille näistä lahjoista voisi olla iloa, oli lahja sitten pieni tai suuri. Joskus iloa voi olla vain muutamalle ihmiselle, toisinaan kenties sadoille tuhansille, tai ehkä vain ihmiselle itselleen. Aina silti jollekin. Käyttämätön lahja on taas sama kuin ettei sitä olisi koskaan saanutkaan.
Vuonna 2014 harkitsin vakavasti "musiikkiharrastuksen" lopettamista ja muihin haasteisiin siirtymistä. Vakuutin itseni hetkeksi aika hyvinkin, mutta takaraivossa jyskytti jatkuvasti pieni syyllisys.
Olin työstänyt paljon omia kappaleita, ja saanut niistä kohtalaista ja jopa positiivista palautetta muilta. Pillien pussiin laittaminen olisi ollut kuolinisku niille kaikille noille biiseille. Sillä ei todennäköisesti ole merkitystä muille, mutta mulle oli. Tajusin, että mulla on pelkästään korvien välissä aivan liian paljon kappaleita joista yksikään ei näkisi päivänvaloa, jos antaisin periksi. Hyvin pian sitten löysinkin itseni taas musiikin parista, oikeastaan isommin kuin koskaan ennen ;)
Tämän vuoden alussa, muiden musiikkikuvioideni ollessa katkolla, päätin konkreettisesti ryhtyä toimeen oman tuotantoni suhteen. Halusin julkaista ja työstää kappaleita omilla ehdoillani, joka tarkoitti omakustannejulkaisua, tarkemmin EP:tä. Valitsin EP:lle neljä tyylillisesti yhteensopivaa kappalettani, kolme vauhdikasta ja yhden rauhallisemman.
Vortex Audion Jaakko on jo pidemmän aikaa vastannut mun miksauksista ja osittain toiminut myös taiteellisen tuottajan tehtävissä, joten ensimmäinen askel oli suostutella Jaakko messiin ja lähteä miettimään parhaiten toimivaa toteutustapaa mun ideoille.
Omat kappaleeni on lähes aina sävelletty ja sovitettu akustiselle kitaralle, jonka vuoksi ne toimivat melko hyvin jo itsenään ilman suurempaa kikkailua.
Riisuttu ja yksinkertainen laulu&kitara -julkaisu oli pitkään vaihtoehtona. Koin sen kuitenkin omalle kohdalleni liian mielikuvituksettomana, joten päädyttiin myös basson ja perkussioiden kannalle. Tuotannollisista syistä perkussiot taipuivat viime kädessä rumpusetiksi (mikä sitten onkin tosi mielikuvituksellista! :D).
Valmiille EP:lle tulee hyvin todennäköisesti mahtumaan myös muutama muu instrumentti, pääpainon kuitenkin nojatessa edellä mainittuihin.
Kun perusidea alkoi kirkastua, oli seuraava vaihe löytää sopivat soittajat mukaan äänityksiin. Halusin projektiin mukaan tuttuja muusikkoja, joille annettiin melko vapaat kädet tulkita kappaleita haluamillaan tavoilla, luonnollisesti toki tuottajan talutusnuorassa..
Wanted -listalla olivat automaattisesti kitaristi Antti Lauri (Damnation Plan, Whorion) ja basisti Jukka Vehkamaa (Damnation Plan, thescape), jotka suureksi onneksi myös suostuivat lähtemään mukaan.
Musiikin tyylilajiin sopivan rumpalin löytäminen taas osoittautui hieman odotettua monimutkaisemmaksi, mutta tänä viikonloppuna ympyrä vihdoin sulkeutuu kun kapuloihin tarttuu meidän Jyväskylän vahvistus Akseli Mäki (Gathering Dreams, Vällykäärme), joka on muusikkotuttu thescapen ajoiltani.
Nyt tulevan viikonlopun aikana tullaan tekemään suurin osa jäljellä olevista äänityksistä, joten olo on samaan aikaan sekä todella odottavainen että todella hermostunut. Koko vuoden kestänyt, välillä passiivisemmin ja välillä aktiivisemmin edennyt prosessi, on jo tähän mennessä antanut ja opettanut paljon.
Vaikka maalisuora ei ihan vielä häämötäkään, tämän viikonlopun jälkeen ollaan yhden etapin verran lähempänä valmista lopputulosta.
Mutta onnistuvatko rumpuäänitykset? Mitä muuta studiolla tapahtuu viikonlopun aikana? Kuka kikattaa hysteerisesti (okei, meikä :D).. Kenellä menee hermot? Seuraa blogia ja fiilistele mukana :)